Hong Kongissa ensimmäinen päivä meni ihan vaan kaupungilla pyöriessä ja ihastellessa. Korkeimmat talot löytyvät Hong Kong-saaren pohjoispuolelta, joten meidän piti kulkea sinne hotellilta joko metrolla tai Star Ferryllä. Kuten muissakin suurissa kaupungeissa, metrolla liikkuminen on naurettavan helppoa ja halpaakin ja Shanghain metroon verrattuna Honkkareitten vastaava tuntui toimivan paljon jouhevammin, ovien avautumisia ym. miettien. 

(Ääh, ärsyttää tämä kuvien laatu. Vanhan kameran kanssa ehdin tottua digijärkkärin kuvanlaatuun ja tän uuden pokkarin kuvat tuntuu ihan surkeilta. >:( Värit ei ole niin ihanan kirkkaita ku ennen oli ja tarkkuuskin on huonompi.)

Meillä ei ollut oikeastaan mitään suunnitelmaa, joten mentiin aina vaan sinne, missä näytti olevan siistejä taloja. :D Ja olihan niitä! Btw, tuon mainoksen etummainen mies näyttää just siltä, miltä mä kuvittelen Shopaholic-kirjasarjan Luken näyttävän. Oon koukuttunu niihin kirjoihin ja muihinki samantyylisiin hömppäkirjoihin - voiko olla parempaa lomalukemista! Thaimaan Koh Phanganilla oli ihana kirjakauppa, josta sai ostettua turistien sinne jättämiä kirjoja parilla eurolla omaksi - ja kirjoja löytyi suomeksikin! Nyt pitäis päästä vaan äkkiä taas lentokentälle ostelemaan lisää, sillä Nanchangissa ei paljon ulkomaisia kirjoja myydä..

Honkkareitten raitiovaunut oli ehkä maailman söpöimpiä! Tollasia avonaisia purkkeja vaan, näyttivät ihan pahvista tehdyiltä.

Kappas, Oulun Lippokin laittanu oman tornin pystyyn.

Mun oli saatava uusi kamera, joten se oli ostoslistalla ykkösenä. Onnistuin jostain ihme syystä lukemaan Lonely Planetin karttaa ihan päin peetä, ja otettiin taksi turhaan: se teki u-käännöksen ja vei meidät parin sadan metrin päähän lähtöpaikasta. Sitä se kuski siis naureskeli siinä ku sanoin osoitteen.. Kameran oston jälkeen suunnattiin läheiseen H&M:ään, josta ei lähteny mukaan muuta kuin jotain asusteita. Jostain syystä Kiinan Henneseillä on aina aivan jumalattomasti porukkaa ja jonot sovituskoppeihin oli tälläkin kertaa sen verran järkyttävät, että tuon miespuoleisen mielenterveyden takia pidättäydyin menemästä sinne. Muuten keskustan shoppailumahdollisuudet eivät oikein vakuuttaneet - liikkeitä kyllä oli yllin kyllin, mutta olis tarvinnu VÄHÄN suuremman matkabudjetin niissä asioimiseen.

Hong Kongin saarella ei tuntunu vähääkään siltä, että oli Kiinassa. Brittienglantia puhuvia ihmisiä oli luonnollisestikin paljon ja länsimaalaisia näkyi lähes yhtä paljon kuin kiinalaisia. Illalla palattiin Kowloonin puolelle ja kierreltiin siellä. Käytiin syömässä Vietnamilaisessa ravintolassa, mutta en enää ees muista, millasta ruokaa siellä oli. :P Kowloon oli musta paljon "särmikkäämpää" aluetta kuin Hong Kong-saari, siellä tunsi jopa olevansa Kiinassa. Valtavasti ihmisiä, ravintoloita, pieniä baareja, mahtavia luksuliikkeitä sulassa sovussa krääsäkauppojen kanssa, elektroniikkakauppoja, räätäleitä, kaupustelijoita.. Suosittelen kyllä että käy sielläkin eikä pysyttele ainoastaan Hong Kong-saarella!

Älkää kattoko tuota "Reiska 45-vee"-naamaa..