Menee tasan nyt hermot tähän Vuodatukseen. Vaikka kirjoitustilassa postauksen asettelu näyttää moitteettomalta, tallentaessa tapahtuu jotain mystistä ja blogissa rivivälit ja fonttikoot heittää häränpyllyä. Phuuh. Täällä Kiinassa ei toimi Bloggerin tai Wordpressin blogit muuten kuin proxyjen kautta, joten muuta vaihtoehtoa ei nyt kuitenkaan ole.

Hong Kongin kuulumisia nyt kuitenkin lisää, jos tämä losa nyt suostuu toimimaan. Siispä, seuraavana päivänä mentiin katsomaan Honkkareiden varmaankin kuuluisinta nähtävyyttä, eli The Peakia -vuorta, josta on upeat näkymät koko saarelle ja muuallekin. Harmi vaan, että sää ei ollut kovin selkeä.

Huomatkaa muuten tuo mun "ruskea" tukka. Joo, se haalistu "jonkin verran" siellä Thaimaan ja Malesian auringossa. :D

Peakille mentiin suloisella raitiovaunulla, joka nousi niin jyrkkää vuoren seinämää pitkin, että mulla melkein jo pelotti. Matka oli muistaakseni aika kallis, mutta kyllä se oli sen arvoinenkin.

Haukkaparat, tollaisessa ilmassa pitää yrittää metsästää.

Komeat oli maisemat täälläkin! Nämä etualan talot ovat siis Hong Kong-saarta ja taustalla pilvien takana häämöttää Kowloon, joka on kiinteä osa mannerta.

Aurinko paisto silmiin, siksi nämä kuvat on tämmösiä killistelykuvia. Ei me olla oikeesti vihaisia vaikka siltä näyttääkin. :P

Oon kasvanu kiinni tähän farkkutunikajuttuun. Tykkään älyttömästi noista hihoista ja muutenki tuo on ihanan helppo ja kevyt vaate. Mitähän mä tostakin maksoin Nanchangissa, oisko ollu jotain 8 euroa jopa, hmm.

Peakin jälkeen piipahdettiin läheisessä ostoskeskuksessa, jossa ei ollut kyllä muuta hyvää kuin Zara ja Mango. Zarasta ostin ainoastaan yhden paidan (itse asiassa just tuon punaisen ryppyhihasen), sillä samat Zaran vaatteet olin jo kokeillu läpi Shanghaissa ja Kuala Lumpurissa monta kertaa. :P Toki kävin kuolaamassa niitä järkyttävän makeita bleisereitä. Yllätys, että mun low budget ei yhtäkkiä ollutkaan venynyt satasen jakkuun, vaikka tokihan se olisi ennen kaikkea sijoitus tulevaisuuteen, laadukkaita ja istuvia jakkuja tarvitsee aina..

Illalla suunnattiin Kowloonin etelärannalle rannalle katsomaan Symphony of Lightsia. Valoshow pidetään joka ilta klo 20 ja nytkin aika paljon porukkaa oli katsomassa sitä. (Miten mulla tulee aina sanasta "VALOSHOOOOOW" mieleen uusi vuosi -09 ja yks kaveri. ;D)

Mikään kauhean järisyttävä tuo show ei ollut, mutta kivasti ne valot kuitenki välkky samaan tahtiin musiikin kanssa. Kannattaa siis piipahtaa katsomassa, jos sattuu noilla huudeilla oleen iltakahdeksalta!

Mentiin vasta nyt kolmantena iltana Star Ferryllä lahden toiselle puolelle - pöljiä kun oltiin! Laivamatka oli tosi kätevä ja onhan tuo sata kertaa mukavampi tapa matkustaa kuin metro. Hinta on ihan naurettava, kaksi dollaria eli 20 senttiä! Metrolle plussa tosin siitä, että sillä pääsee lähemmäs Hong Kong-saaren keskustaa kun taas satamasta saa kävellä jonkun matkan.

Saaren puolella törmättiin heti kolmeen känniseen brittiin, jotka oli oikein innokkaita neuvomaan meitä sushiravintoloihin ym. Aten mielestä ne oli vähintään ryöstäjiä, mun mielestä ne oli vaan päissään ja siksi oli mukava jutella muille. :D Otettiin taksi Sohoon, joka on mukava pikku alue keskustassa. Se oli aivan ihanteellinen paikka meille, sillä kutsuvia ravintoloita oli joka kulmassa, samoin kuin baareja ja kauppojakin. Miks muuten niin monissa suurissa kaupungeissa on SoHo-nimisiä kaupunginosia? Joo, nimi varmasti henkii trendikkyyttä ja boheemiutta, mutta eikö vaihtelu virkistäis.

"Mennään tänne, täältä löytyy varmana halvempia ravintoloita." Tosin se intialais/pakistanilaistyylinen ravintola, mihin lopulta mentiin, ei ollut kovinkaan halpa vaan maksettiin kahden hengen illallisesta viineineen sellaset 20 euroa - ja tuli muuten melkein morkkis siitä, ku söi niin hiton kalliisti!

Sohossa oli myös kätevä liukuporrassysteemi, joten jyrkkiä mäkiä ei tarvinnut koikkelehtia korkkareissa vaan ne pysty nouseen mukavasti liukuportailla. Näitä lisää!