Teree,

täällä alkaa mennä jo päivät sekaisin, sen verran nopeaa aika kuluu. Ollaan kärsitty vähän tekemisen puutteesta, sillä koulu ei ole vielä alkanut ja kaupungillakaan ei olla erityisemmin pyöritty. Oon jopa treenannu kerran! En tosin kuntosalille asti jaksanu vääntyä, vaan treenailtiin muiden vaihtareiden kans täällä kämpillä. Yks hollantilaisista, Cihan, on työskennelly aikoinaan personal trainerina ihan oikealla salilla, ja se kyllä näkyi kannustus(kidutus)taidoissa. Ei tarvinnu montaa sarjaa kyykkyjä tai maastavetoja ennen kun meikäläisen reidet oli jo ihan tulessa.

Perjantaina lähdettiin kuitenki tutustumaan Nanchangin yöelämään ja tällä kertaa suunnattiin suoraan klubille. Paikan nimi oli CD 1925 ja se oli ehkä vähän Kaarlemainen. Sokkeloisia käytäviä ja muutama erilainen puoli missä olla. Pienoisena järkytyksenä tuli, että siellä ei myyty limsojen lisäksi mitään muuta ku viskiä. Minä olin sitten tietenki limsalinjalla..

Tämmöstä menoa siellä oli. Me saatiin tottakai tavallista enemmän huomiota osaksemme, eurooppalaisia kun ollaan. Mulleki heitettin monta kertaa öögaa, heh heh, mutta ne oli ensimmäkseen vanhoja kiinalaisia miehiä jotka sitä harrasti. Kiinalaiset on muutenki ihan mahtavia baarissa, ne tanssii ja laulaa ja juhlii ihan innoissaan. :D Tanssilattioita täällä ei harrasteta, joten ihmiset jammailee pöytien välissä ja käytävillä ja oikeestaan ihan missä vaan mahtuu. Tuntu, että suurin osa asiakkaista oli miehiä, ihan kaiken ikäisiä sellaisia siis. Osa meidän pojista pyöri hulluna kiinalaisten keskellä ja yritti solmia tuttavuuksia, ja paikalliset tykkäskin erityisesti kilistellä meidän kans. Jopa naisetki suhtautu todella ystävällisesti, siitä olin yllättyny. Jotkut vähän turhankin ystävällisesti, sillä yks nainen tais yrittää iskeä mua. :| Se kiemurteli hulluna meidän eessä ja kyseli multa kaikista jätkistä, että "Your boyfriend?". Sitten ku sanoin jokaisen kohdalla ei, niin se yritti saada mua tanssimaan ja hiveli ja sellasta muuta mukavaa. :D

Tässäpä näette vähän, että minkä näkösten tyyppien kans mää täällä pyörin. Vasemmalta oikealle Fadah, Ahlman ja meikän kämppis Hüseyin.

Cihanin kanssa. Oikein onnistunut kuva joo.

Hüseyin on ehkä maailman paras kämppis. Se herättää mut, saattaa joskus tehdä aamiaistakin, korjailee kämpän pikkuvikoja ja jopa siivoaa vapaaehtoisesti. Mä en tunnetusti ole mikään maailman siistein ihminen, en vaan kerta kaikkiaan huomaa pölypunkkeja vaikka niitä vilisis kuinka nurkissa. Oon varoittanutki Hüseyinia mun epäsiisteydestä, toivotaan että se viittii sanoa mulle, että SIIVOA jos en ite tajua. Voin kertoa, että se en ollu minä, joka otti ensimmäisenä tuon ihanan kieliposen, se tuli Hüseyiniltakin ihan luonnostaan. :D

Jos minä en ole parhaimmillani tässä kuvassa, niin ei se ole Ahlmankaan. :DD

Kamalin kokemus baarissa oli ehdottomasti naisten vessa. Vessathan on täällä mallia "reikä lattiassa" (en btw tajua, miten vanhukset voi käyttää niitä) ja vessapaperi pitää muistaa ite ottaa mukaan. No, ne on jo ihan normijuttuja, mutta täällä ei ollut lukkoja vessan ovissa, ja ne ei ees pysyneet kunnolla kiinni itsekseen. Yritä siinä sitten pitää toisella kädellä kahvasta kiinni ku kiinalaiset muijat repii ovea toiselta puolelta auki ja samalla kyykkien suoriutua muista toimenpiteistä.. Käsienpesumahdollisuus ei ole myöskään kiveen kirjoitettu, mutta oksentelevat ihmiset oli osattu ottaa huomioon: vessassa oli punaisia ämpäreitä ja oletan niiden olevan ihan rehellisesti oksennusämpäreitä - ainakin siihen tarkoitukseen jotkut niitä hyödynsi.

Lauantaipäivä meni enimmäkseen nukkuessa, mutta illalla lähdettiin vielä käymään pikaisesti keskustassa. Tällä kertaa mentiin eka Escape Bariin, jossa aiemmat vaihtarit ovat viihtyneet hyvin myös. Baarissa on töissä maailman suloisin kiinalainen tyttö, Rebecca. Mä en kovin helposti sano ketään, varsinkaan naista, suloiseksi, mutta täytyy kyllä myöntää että ite en ole koskaan niin suloinen ku Rebecca oli. :) Tämän jälkeen mentiin uudelle klubille, Le Nestiin. Se oli taas vähän enemmän Cabarettimainen paikka, hienompi, kalliimpi ja ihmisetkään ei ollu niin ystävällisiä. Mulla oli oikeesti kivaa, vaikka se ei tässä kuvassa siltä näytäkään.

Le Nestissä näin muuten ensimmäisen kerran kiinalaisen jätkän, joka oli musta hyvännäkönen! Se tosin oli paikan portsari ja viehätys perustui siihen, että se oli ainaki Juhiksen (Terkkuja! Parasta lukea tätä!) kokoinen. Normaalistihan kiinalaisten jätkien läheisyydessä tulee itelle se ihana "valkoinen valas"-fiilis. Le Nestissä oli keikalla joku paikallinen Antti Tuisku. Kielen ku olis vaihtanu suomeksi, niin ilmiselvä Antti Tuisku. Saman tyylistä musiikkia, ketkutus lavalla oli myös samanlainen ja tukkaki oli tämmönen Antti Tuisku -tyyppinen (josta mä tunnetusti niin kovasti tykkään ;)).

En sitten tiiä, oliko paikka joku homobaari, mutta jostakin niitä homoja sinne sikisi. Kuvassa toisena oikealla oleva harmaapaitainan jätkä iski silmänsä Hüseyiniin ja ruinas raukka vaikka kuinka kauan sitä tanssimaan tohon lavalle, mutta Hüseyin ei lämmenny. :( Olisittepa nähny, miten viekoittelevasti se homppelipoika tanssi. :D Siinä oli kaikki elementit takapuolen pyörityksestä haarojen kourimiseen kohdallaan. Caldeira innostu kuitenki tanssimaan sen kans, mutta ei se ollu kiinnostunu, nyyh.

No, nyt on tämmönen vähän bilepainoitteinen postaus, mutta vähän veikkaan, että näitä ei kovin montaa Nanchangista tule. Le Nestkin alkoi tyhjentyä jo puolenyön jälkeen ja mekin lähdettiin sitten pois. En sitte tiiä, ollaanko vaan valittu huonoja paikkoja, mutta yöelämä ei vaikuta mitenkään järisyttävän siistiltä. Shanghaita ja muita paikkoja odotellessa. ;)